Nirso napa

Tytön syöminen on aina ollut nihkeetä. Rinnalla syönti takkuili ajoittain, maito pullosta ei aina uppoa, kiinteät ei maistu.

Meillä oli tuossa kuukausi takaperin sellainen hetki että tyttö söi kaiken mitä sille syötti. Se oli ihmeellistä ja aivan ihanaa! Ei pelleilyä eikä värkkäämistä.

Sitten se loppui.

Nyt on ruokamäärät vähentyneet entisestään, nyt ei uppoa mikään. Sormiruokailua on pikku hiljaa aloteltu, ja riisikakkua varmaan uppoaisi koko paketti jos antaisin. Ruokaa saatetaan maistaa se 2 lusikallista, mutta sitten tulee stoppi.

Meillä oli eilen 10 kk neuvola tytön 10kk päivän kunniaksi. Hyvin kasvaa, aivan samaan tahtiin kuin ennenkin. Terkkari kehoitti lisäämään sormiruokailua rohkeasti ja tyynytteli että jotkut lapset vain pärjäävät vähemmällä.

Yleensä se ruokailu sujuu parhaiten kun itse on hiljaa ja odottaa vain lusikka kädessä että pikkuisen suu aukeaa vailla evästä. Mutta silti niin harvoin.

Tyypillinen naama ruokailun päätteeksi

Alkaa niiin turhauttaa heittää ruokia roskiin ja syöttää kissalle (jos sillekään kelpaa. Ja se sotku ja värkkääminen, syö syö syö pliis nyt syö. Ei, turhaa. Ihan jo tietää miten tässä käy.

Sitä tolkuttaa itselleen mantramaisesti "Malttia malttia, luota että vauva syö juuri sen minkä se tarvitsee". Mutta ei tuohonkaan oikein pysty uskomaan.


Nyt sitten alotetaan uusi elämäntapa. Tehdään sitten vaan kotiruokaa, samaa niin vanhemmille ku ipanallekin. Ipanalle vaan palotellaan tai käytetään sauvasekotinta. Me ku ei mausteta ruokia yleensä paljoakaan, plus vähän ruokia tehdään. Joten toivottavasti positiivinen muutos meille kaikille.

Hapanmaitotuotteita saa alkaa antamaan, joten niistäkin tulee oma lisänsä.

Mitkä konsteilla te olette saaneet lapsen syömään huonona päivänä?

9 kk ohitettu ja kehitystä tullut

Pitkä päivitystauko ollut. Jotenkin vain tuntuu ettei saa tarpeeksi hyvää tekstiä ja laiskuttanut.Mutta jos tämä tästä piristyisi, sillä tyttösestähän asiaa löytyy vaikka millä mitalla.

Tyttärellä on tällä hetkellä 2 alahammasta. Ne tuli n. 2 kk sitten, samaan viikkoon mahtui liikkellelähtö eli ryömimisen jalotaito.

Tyär pystyy sanomaan "äiti" ihan selkeästi, mutta useimmiten se on äitihhsih tai äitttit,äittä jne jne. :D Osataan matkia melko hyvin, esim. vilkuttaminen onnistuu ja äitin nenän pään koskettaminen, tosin tyttö rohmaisee terävillä kynsillään mua nenästä kun mä sievästi toisen nenää taputan sormella..

Konttaamaankin pystyy, mutta yleensä kun vauhtia pitää olla, niin heittää ryömimiseksi. Mutta lyhyet matkat konttailee. Polvillaan seisoo tukea vasten myös, ja istumassakin tyttö on nähty muutamia kertoja, ihan itse.

Syöminenkin on nyt sujuvampaa. Kuukausi sitten iltapuuron tai aamupuuron kanssa piti "taistella" mutta nyt syödään kiltisti viimeiseen kaurahiutaleeseen saakka, siis yleensä.

Nokkamukista suostuu juomaan vain vettä, ja tällöin se onnistuu kun äippä tai iskä tarjoilee. Nyt tyttö saa itse harjoitella toisella nokkamukilla jossa on kuminenpää ja maitoa, en aijo ohjeista sen käytössä. Oiveltaa sitten itse kun on sen aika. Tässä onkin vähän esimerkki kuvaa tästä opettelusta :)

Mä sain viimeinkin soiton terveyskeskukselta. Kierukkaa olen siis odotellut toukokuusta saakka. Nyt sain ajan joulukuulle. Vihdoinkin! Mulla oli käytössä ehkäsyrengas yhden kierron verran, mutta mun pää meni siitä heti sekaisin eikä kiinnostanu kyllä yhtään mikään. Tällöin päätin etten ikinä enää hormoonituotteita käytä, ne ei vaan sovi mulle. Mä tarvitsen mun ovulaationi!! :D Ja ehkä tää vauvakuumeilu saa sit kunnolla stoppia ku saadaan ehkäisy kuntoon.

Me saadaan huomenna meidän uusi DIVAANISOHVA. Elokuusta sitä onki odoteltu, ihanaa kun viimein sekin saadaan. Voidaan yhdessä loikoilla sitten miehen kanssa, kun kattellaan telkkaa tai leffoja, ei tarvi kinastella kumpi makoileepi sohvalla. Ja piristäähän se aina kotia kun saa uutta, sisustukseen sopivaa.

Tässä kaverukset taas tutkimassa ihmeellistä maailmaa :)