Kotiin paluu, masun kasvu ja ihmettely

Lauantai aamuyöllä saavuimme viimein kotokotoomme. 5 yötä Roomassa oli ihanaa, näimme niin paljon, oli ehkä liian kuumaa mutta ikimuistoista oli kuitenkin. Taas yksi haave saavutetu ja uudestaan mennään vielä joskus :)

Kun oltiin kotiin tultu, aloin kuulostella ja huolestua että onko kaikki massusa kunnossa. En ollut varma liikkeistä ja muutenkin väsymys ja flunssa painoi. Eilen aamulla sängyssä sitten viimein tunsin selkeitä potkuja, ja illalla sohvalla makoillessa sain tuntea pikkusien potkaisuja enemmän ja vähemmän! Vielä siellä potkunyrkkeillään sittenkin menemään :)

Sain ensimmäisen kerran jo kommenttia että vauvamasu näkyy. Ja kyllähän tuo on kasvanut, kohtu on noussut tosi paljon. Ja paino mulla on noussut nyt 12 päivän sisällä 61,5 kg 64 kg. Vähän kauhistuttaa, kun torstaina on neuvola, ja en halua että paino nyt noin kovasti nousisi.  Eli laitan turvotuksne piikkiin ja syön ananasta.

Otin tänään aamulla kuvaa massusta. Eli kuvassa ollaan rv 17+6.

Huomenna alkaa jo 19. raskausviikko! Kohta ollaan puolessa välissä raskautta, uskomatonta!
Kuinka nopeasti aika on mennyt, kun toisaalta tuntuu että on ollut raskaana kauhean kauan. Mutta kohta jo kuukausikin vaihtuu lokakuuksi, ja täällä luultavasti tulee ensilumetkin lokakuussa. Ja kohta saa laittaa jouluverhoja, nyt jo saa pukea itsensä villasukkiin ja neuleisin. Syksy on aivan ihanaa aikaa!
Ja kuuma kaakao.. mmm..

Kävin eilen katselemassa vaunuja ittekseni. Ja uskon että meille tulee Z-linen rodeo combit. Ihastuin niihin tällä kertaa todella paljon, eli ne on samankaltaiset kuin Mutsy Urban Riderit. Ja ne on nyt inventaarioalessa, eli hinta on tippunut 469 eurosta 420 euroon. Mennään tänään yhdessä miehen kanssa niitä vielä katsomaan, että onko mies samaa mieltä ja tykkääkö. Sitten varmaan ostetaan ne. Kyllä me ne ostetaan. Sain aika hyvin vakuuteltua miehelle kuinka käytännölliset ja juuri meille sopivat ne on.

Miksi ne ovat sopivat meille?

• Vaikka ovat yhdistelmä vaunut, on ratasistuin erikseen asennettavissa
• Koppa on kova ja tilava
• Kun kopan ottaa pois, jää ratas osa helposti esim. varastoon ja vie todella vähän tilaa
• Kopassa on hyvät kahvat joista kantaa kerrostalossa
• Kevyet, pieneen tilaan menevät
• Kääntyvät etupyörät akselin ansiosta
• Perinteisen näköiset
• Kopan tai istuimen voi asentaa kummin päin vain
• Koppa helppo asentaa paikalleen ja pois
• Melko edulliset

Väreinä noista saa mustana tai sitten sellaisena hempeen violettina. Luulen että otetaan mustat. Ajattellen eteenpäin myyntiä, niin musta menee varmaan helpommin.

Vanhemmuus ja kasvatus

Aina sillon tällöin keskustelemme miehen kanssa arvoista ja omista mietteistä millaisia vanhempia ja kasvattajia haluaisimme olla. Mitä opetamme lapsellemme ja millaisesta näkökulmasta toivomme lapsen näkevän maailman. Miltä tahdomme suojella, ja mitkä koemme tärkeiksi kokea.

Näistä on tietenkin tullut nyt puhuttua enemmän tässä odotuksen aikana, ja olemme huomenneet että meidän ajatukset osuvat yksiin, näissäkin asoissa. Mikä on tietenkin todella hyvä, että osataan sitten vetää yhtä köyttä.

Olemme alusta saakka seurustelua olleet ns. vasta tuulen kulkijoita. Vasten läheistemme mielipiteitä olemme toteuttaneet haaveitamme ja tehneet asioita joista unelmoimme. Emme halua jäädä junnaamaan paikoilemme vaan kokea, toteuttaa ja nauttia.
Nyt viime aikoina on tullut ajatuksia että meidän elämämme nyt loppuu kun lapsi on tulossa. Me itse emme koe asiaa näin. Menemme nyt yhteiselle ulkomaanmatkalle Italiaan, ja haluamme luultavasti lähteä pian uudelleen. Jos kaikki menee hyvin, me menemme sitten perheenä, vauvan kanssa uudelleen. Olemme todistaneet moneen kertaan ettei raha ole se joka ratkaisee, vaan oma päättäväisyys ja halua toteuttaa. Vuoden sisällä, säästimme rahat häitämme varten. Opiskelijan ja siviilipalvelusmiehen rahoista. Emmekä näkeneet nälkää. Se on kiinni omista valinnoita ja elämäntavoista, mikä on mahdollista ja mikä ei.

Tahdomme tarjota sen saman mitä itse toivomme saavamme, paremman lapsuuden kuin omamme. Jotain mitä muistella vanhempana ja tuntea iloa näistä muistoista. 

Toivomme että lapsemme säästyy turhalta ahdistuksen, epävarmuuden ja hämmennyksen tunteilta. Jottei hän kärsi aikuisena siitä, mitä lapsuudessaan koki ja katkeruudesta.

Pointtina tästä sekavasta kirjoituksesta on siis se että tahdomme tarjota lapsellemme koko maailman, kannustaa häntä tekemään omat valintansa ja toteuttamaan omat unelmansa. Mikään ei ole mahdotonta, jos vain jaksaa yrittää. Tavara ei ole se joka takaa elämän, vaan kokemukset ja elämykset, muistot, ihmiset, tunteet.

Loppuun voisi lisätä että liikkeitä tuntuu :D
raskausviikko 16+1